Uima-altaan lämmittäminen

Uima-altaan vesi-ilmalämpöpumput, eli ilpit tai ilmalämpöpumput

Ilmalämpöpumppu on suosituin tapa lämmittää uima-altaan vettä. Ilmalämpöpumpun suosio tulee sen helppokäyttöisyydestä ja energiatehokkuudesta. Vesi-ilmalämpöpumppu on yksi kokonainen elementti, eikä siinä ole siten erillistä sisä- tai ulkoyksikköä. Kompressori, lämmönvaihdin ja lauhdutin on asennettu kaikki saman metalli- tai Abs-kotelon sisään.

Inverter-tekniikalla varustetut ilmalämpöpumput säätelet kompressorin tehoa parantaen entisestään COP-arvoa ja tuoden lämmitystehoa kylmemmälläkin säällä. Uima-altaan ilmalämpöpumppu ja sen automatiikka pitävät huolen, että uima-altaan veden lämpötila pysyy halutussa, asetetussa arvossaan.

Uima-altaan ilmalämpöpumppu on myös erittäin helppo ja nopea asentaa. Uima-altaan lämpöpumppu asennetaan aina suodatuskierron jälkeen, siten että suodatettu uima-allasvesi virtaa lämmittimen kautta.

Laadukkaimmat ilmalämpöpumput pystyvät lämmittämään allasta jopa -15 asteen pakkasella. Käytännössä tämä harvemmin toteutuu. Mitä lähempänä ollaan laitteen luvattua minimilämpötilaa, ilmalämpöpumpun lämmitysteho pienenee, eikä se pysty enää tuottamaan luvattua lämmitystehoa.

Miten mitoittaa oikean kokoinen ilmalämpöpumppu uima-altaaseen.

Ohjesääntö lämmittimen mitoittamiseen lämmittimestä riippumatta on, että jokaista lämmitettävää kuutiota kohden pitäisi olla 300W lämmitystehoa. Jos uima-allaskautta halutaan pidentää varhaisesta keväästä pitkälle syksyyn, kannattaa mitoittamisessa nostattaa ohjearvoksi 400-450w / m3.

Ilmalämpöpumpussa havaittu vika, voidaan laadukkaissa ilmalämpöpumpuissa lukea pumpun vikakoodeista. Yleisimmät viat uima-altaiden ilmalämpöpumpuissa ovat huono virtaus ja lauhduttimen kennon jäätyminen.

Huono virtaus johtuu lämmittimen virtauskytkimestä, kun taas kennon jäätyminen liian nopeasta lämmittämisestä.

Kun ilmalämpöpumppuun ajastettu lämpötila ja ulkona vallitseva lämpötila ovat liian suuria, pumppu yrittää lämmittää vettä liian tehokkaasti, joka aiheuttaa kennon jatkuvaa jäätymistä. Vastaava tilanne on hyvin yleinen keväällä.

Keväisin lämmitys kannattaakin tehdä asteittain normaalilla "Smart"-modella. Toisin sanoen, jos ulkolämpötila on +5 astetta ja uima-altaan vesi halutaan +30 asteiseksi, lämmitys kannattaa tehdä 5 -> 10 -> 15 -> 25 -> 30, eli viiden asteen nousuilla. Tällöin lämmitysteho on optimaalinen ja allasvesi lämpenee nopeasti.

Pähkinänkuoressa:

• helppo asentaa
• tehokas ja vaivaton käyttää
• energiatehokas

Kustannukset:

Ilmalämpöpumppujen hintahaitari vaihtelee 500 eurosta aina 3000-4000 euroon, tehosta ja valmistajasta riippuen. Laadukkaat kompressorin omaavat ilmalämpöpumput +7kW teholla maksavat vähintään 1500 euroa. Laadukkaan ilmalämpöpumpun tunnistaa yleisesti pitkästä takuuajasta.

Käyttökustannuksiin vaikuttaa moni tekijä. Miten allas on eristetty, käytetäänkö uima-altaassa suojaa (lämpöpeitettä, polykarbonaattikatetta tai vastaavaa), mikä on vallitseva lämpötila ulkona ja niin edelleen. Yleisesti kuitenkin voidaan todeta lämmittämisellä olevan taloudellista vaikutusta keväisin, kun allasta aletaan lämmittämään haluttuun lämpötilaan.

Esimerkiksi 9kW lämmittimellä 20m2 altaan lämmitys 5-asteisesta vedestä 25 asteiseksi ulkolämpötilan ollessa +5 maksaa noin 25 euroa ( 0,2 eur / kwh ). Kesällä lämmittäessä, käyttökustannukset kuukausitasolla liikkuvat 5-15 eurossa, altaan koosta ja varustelusta riippuen.

Ilmalämpöpumppu ei vaadi erillistä huoltoa.

Uima-altaan lämmönvaihdin

Uima-altaan lämmittäminen lämmönvaihtimella on oiva tapa, jos käytössä on esimerkiksi maalämpö, kaukolämpö tai esimerkiksi erillinen hakekattila. Lämmönvaihtimen periaate perustuu ns primääri / ensiopuolen ja sekundääri / toisiopuolen nesteiden lämpötilaeroon.

Uima-altaan vaihtimen tekniikka on hyvin yksinkertainen. Lämmönvaihdin putken tai levylämmönvaihtimen sekundääripuolella kiertää uima-altaan oma vesi ja vaihtimen primääripuolella kiertää lämmitysjärjestelmässä käytössä oleva kuumempi lämpöneste tai vesi. Vaihtimessa tapahtuva lämmön luovutus nostaa tasaisesti uima-altaan lämpöä. Lämmönvaihdin toimiikin uima-allaskäytössä loistavasti, kun primääri- ja sekundääripuolen lämpötilaerot ovat riittävän suuret.

Mikäli lämpötilaero on hyvin pieni, lämmönvaihtimen hyötysuhde pienenee ja samalla primääripuolen pumpun käyntiaika pitenee. Lämmönvaihdin tekniikkansa puolesta on hyvin luotettava ja pitkäikäinen. Vaihdin sinänsä ei sisällä erillistä älyä tai tekniikkaa. Toiminta perustuu mekaaniseen lämpötilaeron vaihtuvuuteen, mikä tekee vaihtimesta luotettavan ja pitkäikäisen vaihtoehdon uima-altaan lämmittämiseen.

Lämmönvaihdin asennetaan aina uima-altaan paluukiertoon. Suunniteltaessa uima-altaan lämmitystä lämmönvaihtimella, suositellaan vedenkuljetus teknisestä tilasta eristetyissä ensiopuolen lämmönsiirtoputkissa uima-altaan tekniseen tilaan. Vaihdin lämmitetty uima-allas voidaan pitää lämpimänä läpi vuoden ulkolämpötilasta riippumatta, olettaen luonnollisesti, että maalämpökaivo ja kompressorit pystyvät tuottamaan riittävästi lämpöä. Ympärivuoden lämmitykseen suosittelemme, että uima-altaalle porataan oma maalämpökaivo.

Pähkinänkuoressa:

• helppo asentaa
• pitkäikäinen
• varma toimivuus, ei älyä ja rikkoutuvia teknisiä osia
• lämmittää vaikka -30 asteen pakkasella

Kustannukset:

Lämmönvaihtimia on markkinoilla tarjolla 100 euron hintaluokasta aina 1000 euroon asti. Yksi vaikuttava tekijä hintaan on lämmönvaihtimen sisäpinnoitteen materiaali. Lämmönvaihtimen sisäpinta ei saa olla rautaa, mustaa rautaa tai rosteria, koska edellä mainitut metallit eivät kestä uima-allasklooria. Tällöin vaihtimen pinnoite irtoaa ja vaihdin alkaa vääjäämättä ruostua.

Ainoa kestävä pinnoitemateriaali on titaani. Titaanipinnoite on ikuinen, kestäen kloorit ja kaikki uima-altaan myrkyt. Toinen merkittävä vaikutus hintaan on vaihtimen rakenne. Onko kyseessä tubulaarimallinen putkivaihdin, seinämämalli vai levyvaihdin?

Kolmas ja viimeinen merkittävä laatutekijä on lämmönvaihtimen huollettavuus. Halvat vaihtimet ovat yleisesti kokonaisia elementtejä eikä niitä täten pysty purkamaan. Ajan kanssa vaihtimeen kertyy sakkaa suodatusjärjestelmästä huolimatta tällöin vaihtimen hyötysuhde pienenee. Laadukkaat ovat purettavissa osiin ja puhdistettavissa tarpeen vaatiessa.

Lämmönvaihtimen käyttökustannus on riippuvainen siitä millä tekniikalla primääripuolen lämpöä tuotetaan. Kaukolämpö on aina aluekohtainen, kattilalla tuotettu lämpö on riippuvainen poltetaanko pellettiä tai puuta. Maalämpöön liitettäessä vaihdin on energiatehokkain.

Uima-altaan sähkölämmitin

Suora sähkölämmitin alati haastavassa energiamarkkinassa alkaa olla harvinaisempi tapa tuottaa lämpöä uima-altaaseen. Paljuissa ja porealtaissa suora sähkölämmitys on oiva ratkaisu vesimassojen ollessa hyvin pieniä. Ison uima-altaan lämmittäminen sähköllä on oiva vaihtoehto, jos sähkölämmitin asennetaan esimerkiksi lämmönvaihtimen tai ilmalämpöpumpun rinnalle ns orjalämmittimeksi, lisäämään lämmitystehoa esimerkiksi kevät ja syksyaikaan.

Suurien käyttökustannusten vuoksi suoria sähkölämmittimiä ei asenneta ensisijaisesti päälämmittimiksi. Tekniikkaan pohjautuen, suoran sähkölämmittimen etu on se, että sen käyttö on vaivatonta ja varmaa. Teho on aina stabiili ulkoilmasta riippumatta.

Pähkinänkuoressa:

• kallis lämmitysmuoto
• varmatoiminen
• stabiili lämpötila
• hyvä orjalämmittimeksi

Kustannukset:

Sähkölämmittimet ovat edullisia ratkaisuja tuottaa lämpöä, mutta käyttökustannuksiltaan kallein vaihtoehto. Käyttökustannuksia on helppo laskea. Sähkölämmitin on aina stabiili, päällä ollessaan se käyttää energiaa sen ilmoittaman tehon verran.

Uima-altaan aurinkolämmittimet

Toimivalla ja isolla aurinkoenergialla päästään hyviin tuloksiin. Aurinkoenergian ongelmaksi koituu sään arvaamattomuus, koska aurinkoenergiakennot eivät varaa lämpöä.